Politiikka

Suomen taloudellinen tilanne on vaikea. Meillä on raskas työttömyys eikä talous kasva. Valtio ja kunnat ovat suurissa vaikeuksissa, ja ne velkaantuvat kokoajan lisää. Seuraavien vaalikausien tärkein tehtävä on kansantaloutemme pelastaminen. Suomi on kokenut vaikeampiakin aikoja, kuten sodan Neuvostoliittoa vastaan. Koska Suomi on selvinnyt pahemmastakin, on meillä mahdollisuus selvitä myös tästä. Se onnistuu vain kovalla työllä ja kansallisella yksituumaisuudella.

Oikeudenmukaisuutta tulonjakoon

Kansallinen yksituumaisuus edellyttää,että yhteiskunta koetaan oikeudenmukaiseksi. Kohtuuttomia omia etuja saalistavat ihmiset murentavat pahiten kansallista yhtenäisyyttä ja vaarantavat yhteiskuntarauhan. Esimerkiksi Björn (Nalle) Walroos nauttii suurta maatalous-tukea, mutta katsoo kohtuuttomaksi maksaa veronsa Suomeen. Päinvastaisesta toiminnasta esimerkiksi sopii presidentti Sauli Niinistö, joka on alentanut omaa palkkiotaan. Kansalaisten oikeustajua loukkaa myös se,että ansiotuloja muutetaan lievemmin verotettaviksi pääomatuloiksi.

Työn teko kannustavaksi

Suomi ei nouse ellei työntekoa saada kannustavaksi. Työttömän vastaanottaessa osa-aikatyötä verotus ja työttömyysturvan menetys nousevat yhdessä helposti jopa 70 prosenttiin. Sama pätee myös opiskelijaan silloin, kun hänen ansiotulonsa leikkaavat opintotukea. Toimeentulotuen piirissä olevia pienet lisätulot eivät hyödytä, kun ansiot vähennetään toimeentulotuesta. Työnteosta on tehtävä taloudellisesti kannattavaa ja kannustavaa kaikissa elämäntilanteissa. Poliitikkomme ovat puhuneet kannustinloukkujen purkamisesta kymmeniä vuosia, mutta työ on jäänyt tekemättä. Perustuloa tulisi Keskustan vaaliohjelman mukaisesti kokeilla tulevalla vaalikaudella. Kun maapallonlaajuisesti tarkastellen meillä on varsin korkea kulutustaso ja suuri hiilijalanjälki, talouskasvu on hyväksyttävää vain kestävän kasvun periaatteella.

PK-yrityksille edustus työmarkkinapöytiin

Uudet työpaikat syntyvät tosiasiallisesti pääosin pieniin yrityksiin. Työmarkkinaneuvotteluja on käyty vuosikymmenten ajan ilman suurimman työllistäjätahon osallistumista neuvotteluihin. Asiaan on saatava muutos ja PK-yritysten edustus on saatava työmarkkkinapöytiin, jotta suurimman työllistäjän näkemykset tuleva huomioiduiksi.

Alkiolaisen arvopohjan mukaan työn ja pääoman välillä ei ole ristiriitaa ja jos on, ristiriidat ovat sovitettavissa. Pienissä yrityksissä yrittäjän ja palkansaajan kesken on helppo löytää yhteisiä etuja ja tavoitteita. Työnantajan ja työntekijän kesken on nykyistä enemmän pystytttävä sopimaan työehdoista paikallisesti. 

Köyhän ja luonnon asioita ei saa unohtaa

Suomalaisen yhteiskunnan on toimittava silloinkin, kun talouskasvu on heikkoa tai kasvua ei ole lainkaan. Tulonjaon on oltava oikeudenmukainen siten, että nekin, jotka eivät omin voimin pysty toimeentuloaan hankkimaan, saavat riittävän taloudellisen tuen. Emme voi jatkaa siten, että kasvatamme hyvinä aikoina valtion ja kuntien menoja ja kehnompien aikojen koittaessa leikkaamme kaikkein vähäosaisimmilta. Alkiolaisen arvopohjan mukaisesti köyhän asiaa ei saa unohtaa.

Maapallonlaajuisessa vertailussa suomalaisten elintaso on varsin korkea. Nykyiselläkin elintasoalla tulemme hyvin toimeen, kun kukaan ei saalista kohtuuttomia taloudellisia etuja ja huolehdimme heikoimmassa asemassa olevista. Voimme hyväksyä talouskasvun ainoastaan silloin, kun kasvu tapahtuu kestävän kehityksen ehdoilla. Talouttamme pitää kasvattaa siten, että ympäristömme kuormitus samalla vähenee. Tämä on mahdollista lisäämällä uusiutuvan energian ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta, parantamalla materiaali- ja enegiatehokkuutta ja edistämällä kierrätystä. Alkiolainen arvopohja edellyttää, että ihminen sopeuttaa toimintansa luonnon ehtoihin eikä pyri alistamaan luontoa ahneitten ja lyhytnäköisten toiveittensa toteuttajaksi. 

Henkinen kasvu on tärkeämpää kuin taloudellinen kasvu

Koulutuspolitiikassamme kaikkein tärkeintä on huolehtia peruskoulutuksemme laadun säilyttämisestä ja kehittämisestä. Peruskoulujemme tulee kasvattaa hyvän isetunnon omaavia nuoria, jotka tuntevat omat vahvuutensa ja kiinnostuksen kohteensa. Hyvän perusopetuksen jälkeen nuoremme ovat motivoituneita ja osaavat hakeutua aloille, jotka ovat kiinnostavia. Tämä vähentää ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluopetuksessa tapahtuvia opiskelun keskeyttämisiä ja opiskelualan vaihtoja, jolloin koulutuspaikkojen määrällinen tarve jatko-opinnoissa vähenee.

Alkiolaiseen ajatteluun kuuluu henkisen kasvun korostaminen. Kansakuntamme on kasvettava entistä suvaitsevaisemmaksi, meidän on opittava kunnioittamaan ja arvostamaan erilaisia ihmisiä, elämäntapoja ja perinteitä. Meidän on opittava entistä enemmän kunnioittamaan luontoarvoja ja kulttuuriperintöä. Menneitten sukupolvien työn tulokset on säilytettävä näkyvissämme vaalimalla vanhoja rakennuksia ja kulttuurimaisemia. Historian tunteminen auttaa meitä tulevaisuuden rakentamisessa. Henkiseen kasvuumme sisältyy yhteisöllisyyden ja toisista ihmisistä huolehtisen vahvistuminen.