Miten tästä selvitään

Julkaistu 23.3.2015

Vaikka julkisen taloutemme velka kasvoi viime vuonna kymmenenellä miljardilla eurolla, valtiovarainministeriö arvioi sopeutustarpeeksi vain kuusi miljardia ja puolueet vielä vähemmän. Velkaantumisen lopettaminen ei ole helppoa, mutta se on kuitenkin tehtävä.

Puolueemme toivovat ratkaisua talousongelmiin vientivetoisen kasvun avulla. Hienoahan se olisi, jos vienti voimakkaasti kasvaisi. Kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa vientivetoinen kasvu on todella vaikeasti saavutettavissa. Kasvua ei myöskään pidä tavoitella keinolla millä hyvänsä. Ympäristöongelmat ovat vielä suurempi riski tuleville sukupolville kuin taloudelliset ongelmat. Ainoastaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva kestävä kasvu, joka vähentää ympäristökuormitusta, on hyväksyttävää. On valitettavasti todennäköistä, että taloutemme kasvaa lähivuosina vain hyvin vähän tai ei ollenkaan. Kansantaloutemme on selvittävä siinäkin tilanteessa, ettei kasvua ole.

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle, joten eläkeläisten osuus väestöstämme kasvaa. Samaan aikaan osa nuoristamme ei pääse mukaan työmarkkinoille ja syrjäytyy. Nopeasta eläköitymisestä huolimatta kärsimme ankarasta nuorisotyöttömyydestä. Nuorten syrjäytyminen tulee erittäin kalliiksi sekä inhimillisessä mielessä että julkisen talouden kannalta. Nuorten työmarkkinoille pääsyä on voimakkaasti edistettävä. Kannustinloukut sosiaalietuuksiemme viidakosta on kertakaikkiaan poistettava. Työnteon on oltava kaikissa olosuhteissa kannattavaa kannustavaa. Myön toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja opintotuen saajien on voitava hankkia pieniäkin lisätuloja työnteolla siten, etteivät kaikki lisäansiot katoa käsistä sosiaalietuuksien vähenemisen myötä. Työn teettämisestä on tehtävä entistä helpompaa ja yksinkertaisempaa, jotta työntekijän palkkaava pienyritys ei joutuisi ottamaan kohtuutonta riskiä.

Jos vienti ei kasva, voimme edistää talouttamme korvaamalla tuontia. Yksityisten ihmisten ja yritysten on suosittava kotimaista pikkumaisuuteen saakka. Kotimaista on suosittava myös julkisissa hankinnoissa aina, jos hankintoja ohjaava lainsäädäntö sen sallii. Energiantuotannossa on suosittava hajautettua, paikallisiin luonnonvaroihin perustuvaa tuotantoa. Puuta ja muuta biomassaa voidaan käyttää nykyistä enemmän hajautetussa lämmön- ja sähköntuotannossa. Myös hajautetulla aurinkosähkön- ja aurinkolämmöntuotannolla kannattaa korvata tuontipolttoaineita.

Erityisesti Kokoomuksella on tilannetaju täysin hukassa. Tässä julkisen talouden kriisissä ei ole mitenkään mahdollista kaikkia koskevaan, kahden miljardin suuruiseen tuloverojen alentamiseen. Varsinkaan suurituloisten verotusta ei ole mahdollista eikä mitään syytäkään alentaa. Päinvastoin, suurien tulojen verotusta jouduttaneen kiristämään.

Varsinainen revohka on julkisen talouden menojen vähentämisessä ja siinä palkkakustannukset ovat suurin kustannuserä. Julkisen sektrorin palkkamenoja on pystyttävä tavalla tai toisella voimakkaasti alentamaan. Yksityisellä sektorilla palkkataso on tosiasiallisesti jo laskenut, kun yrityksiä on mennyt konkurssiin tai muuten lopettanut toimintansa. Uudet yritykset ovat palkanneet työntekijöitä alemmilla palkoilla kuin mitä nämä ovat aiemmin saaneet toimintansa lopettaneissa yrityksissä.

Esimerkiksi ELY-keskuksissa on käyty YT-neuvotteluja ja henkilökuntaa on lomautettu tai irtisanottu. Jos YT-ratkaisuja tehdään rahoitusongelmien eikä työn vähyyden takia, on irtisanomisten sijasta voitava ottaa käyttöön palkkojen alentaminen. Kaikkien kannalta on parempi alentaa palkkoja esim. viidellä prosentilla kuin irtisanoa osa porukasta työttömien jonoja kasvattamaan. Toisaalta kuntaliitostapauksiin sovellettava viiden vuoden irtisanomissuoja on poistettava, sillä yhdistyvissä kunnissa ei välttämättä kaikille entisten kuntien viranhaltijoille ole tarvetta.

Eläkkeille on asetettava katto. Kukaan ei tarvitse eläkettä, joka on huomattavasti suurempi kuin suomalaisten keskimääräinen työvuosien palkka. Jos ihmisellä on suuret työtulot, hän pystyy järjestämään asiansa siten, että tulee hyvin toimeen myös kohtuullisella eläkkeellä. Muitakin erityisen suuria palkkoja ja palkkioita on leikattava. Se on tarpeen paitsi suoran taloudellisen säästön takia myös moraalisessa mielessä. Jos harvalukuisen kaikkein suurituloisimpien joukon tuloja ei leikata, on vaikea perustella tavallisen hyvätuloisille, että heidän on tingittävä tuloistaan. Voin antaa ainoastaan sellaisen vaalilupauksen, että kaikki vähintään kohtalaisen hyvin toimeentulevat saavat tehdä entistä enemmän töitä entistä pienemmällä palkalla. Julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen tekee kipeää monille, mutta vielä kipeämpää tekee, jos velkaantumista ei pysäytetä.

Kaikkein pienitulosimpien toimeentulo on turvattava ja sitä on parannettava. Suomella on mahdollisuus selvitä vain kansallisella yksituumaisuudella ja oikeudenmukaisella tulonjaolla, joka merkitsee tuloerojen kaventamista nykyisestä.