Paavon pahin virhe

Julkaistu 8.4.2019

Pitkään ministerinä toiminut ja nykyään Twitterissä koko kansan Paavona tunnettu Paavo Väyrynen esiintyi muutamia viikkoja sitten televisiossa Uutisvuoto-ohjelmassa. Paavolta kysyttiin, onko hän tehnyt virheitä. Paavo kertoi kerran luulleensa tehneensä virheen, mutta pian hän oli huomannut erehtyneensä.

Olen seurannut Paavon vaikuttavaa poliittista uraa lapsuudestani lähtien, jolloin Paavo oli vielä nuori mies ja minä itse häntä vielä hieman nuorempi. Eräs kaverini väitti, että Paavo nousi ensi kerran eduskuntaan kiertämällä ahkerasti pitkin Lapin kyliä puhumassa kerta kerran jälkeen saman puheen, jonka tuo kaverini kertoi kirjoittaneensa.

Joskus Paavo on muistaakseni myöntänytkin tehneensä jonkun virheen, mutta tärkein on jäänyt huomaamatta. Olen pitänyt Paavoa älykkäänä miehenä, joten ihmettelen, ettei hän ole ilmeisesti koskaan hoksannut poliittisen uransa kaikkein suurinta virhettä. Paavo on huijannut suomalaisia meidän pyhiä perusarvojamme koskevassa asiassa.

Kahvinjuonti on suomalaisten perusarvo ja kansallishyve. Kerran presidentinvaaleja edeltävänä syksynä, se oli varmaankin syyskuussa 1993, Paavo tarjosi syntymäpäivänään koko kansalle Presidentti-kahvit. Paavon keskustalaiset tukijoukot tarjosivat turuilla ja toreilla kahvia kaikille ohikulkijoille. Tietysti minäkin menin toiveikkaasti Keskustan kahvikojulle Raahessa, Presidentti-kahvista nauttimaan.

Pettymykseni oli suunnaton. Paavon lupaama kahvi ei ollutkaan Pauligin Presidenttiä. Se oli kehnolaatuista kahvia, jotain halpamerkkiä, kenties CostaRicaa. Luulen, että monella muullakin paikkakunnalla Paavon Presidentti-kahvit osoittautuivat huijaukseksi. Petos olisi ollut hyväksyttävissä, jos kahvi olisi Pauligin Juhla Mokkaa, joka suomalaisten kahvimaun mukaan on yhtä hyvää, ellei jopa parempaakin kuin Presidentti.

Monta muuta virhettä Paavo olisi saanut suomalaisilta anteeksi, mutta kahvihuijaus oli anteeksiantamatonta. Niinpä Paavo jäi kolmanneksi presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, kun jatkoon toiselle kierrokselle menivät pienen Ruotsalaisen Kansanpuolueen ehdokas, Elisabet Rehn ja demarien Martti Ahtisaari.

Jos Paavo ei olisi huijannut Presidentti-kahvitarjoilussaan, hän olisi päässyt presidentinvaalien toiselle kierrokselle ja tullut valituksi presidentiksi. Martti Ahtisaari joutui tiukille Elisabet Rehninkin kanssa, vaikka Rehnillä ei ollut tukenaan suuren puolueen tukea ja Keskustan tunnetusti vahvaa kampanjaorganisaatiota.

Ilman kahvihuijaustaan Paavo olisi toiminut presidenttinä kaksi kautta ja ollut ehdolla ja luultavasti saanutkin Nobelin rauhanpalkinnon. Nyt hän olisi kunnioitettu vanhempi valtiomies, jonka viisaita näkemyksiä kaikki päättäjät ja koko kansa herkällä korvalla kuuntelisivat.

Huijauksensa seurauksena Paavo on joutunut vielä ihan viime vuosina perustamaan pari uutta puoluetta ja joutuu edelleen tekemään vimmatusti töitä tullakseen valituksi pienen puolueen kenties ainoaksi kansanedustajaksi, jonka vaikutusmahdollisuudet tulevat olemaan hyvin vaatimattomat. Paavo on edelleen taitava poliitikko. Hän osasi valita eduskuntavaalien vaalipiirikseen väkiluvultaan suurimman vaalipiirin, Uudenmaan, jossa piilevä äänikynnys on kaikkein matalin, joten pidän todennäköisenä, että Paavo valitaan eduskuntaan.

Paavo on tunnetusti nuuka mies ja nuukuus on hyve, olipa kyse sitten omista tai yhteiskunnan rahoista. Tämän pakinan opetus on, ettei kannata säästää väärässä paikassa.

Alpo Kekkonen