Julkaistu 6.3.2019

Tilinpäätös

Oltuani pessimisti nykyhallituksen aloittaessa toimintansa on nyt mukava huomata olleensa väärässä. Lähes kaikissa tavoitteissaan Sipilän hallitus onnistui. Tärkein tavoite oli työllisyyden parantaminen ja siinä hallitus onnistui yli odotusten. Työttömien kokonaismäärän mukana sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat vähentyneet ja vieläpä paljon. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä on sekin vähentynyt. Ajattelen tässä heitä, jotka eivät ole koulutuksessa tai töissä. Myös työllisyys tavoite 72 % on saavutettu.

Kansantalous, bruttokansantuote (bkt), on kasvanut ja valtion talous on tasapainottunut. Valtionvelan määrä suhteessa bkteehen on laskenut. Kaikissa näissä talouden ja työllisyyden tunnusluvuissa näkyy tilastoissa käänne parempaan suuntaan vuoden 2015 paikkeilla. Voiko tämä olla sattumaa. Oppositio tarjoaa selitykseksi maailmantalouden käännettä, mutta tuo selitys ontuu todella pahasti, sillä muun euroalueen talous kääntyi kasvuun vuoden 2008 kriisin jälkeen jo vuoden 2011 tienoilla, jolloin Suomen edellinen hallitus aloitti toimintansa.

Joten mitä ihmettä, kaikki on hyvin. Mutta ei, valitettavasti tämä ei ole koko totuus. Tulonjakopolitiikassa keskusta hyppi Kokoomuksen nuottien mukaan. Kun hallitusohjelma julkaistiin, Seppo Kääriäinen, Savon ajattelija ja mainio mies sanoi, että toivottavasti myöhemmin voidaan palata verotukseen. Hallitusohjelmaneuvotteluissa oli näet tehty päätös, että veroja ei nosteta. Se taas johti leikkauksiin. Ja kas kummaa, leikkaukset osuivat lapsilisiin, kansaneläkkeisiin ja työttömien peruspäivärahoihin, kun indeksitarkistukset jäädytettiin. Leikkaukset kohdistuivat pienituloisin.

Indeksijäädytys oli muka välttämätöntä, mutta ei, se oli arvovalinta ja väärin. Samat eurot olisi pitänyt verottaa meiltä hyvätuloisilta ja jättää heikoimmat rauhaan. Keskusta on ollut herrojen kanssa marjassa. Virhettä on toki paikkailtu, osittain. Esimerkiksi takuueläkettä nostettiin tämän vuoden alusta. Mutta, mutta: takuueläke nousi vain yhdeksän euroa, hieman yli prosentin eli nousi vähemmän kuin työeläkkeet, eikä ainoastaan euromääräisesti, vaan myös prosentuaalisesti. Pienimpiä sairaus- ja äitiyspäivärahoja korotettiin huomattavasti, mikä oli toki suurimerkityksellinen asia. Enempäänkin pienituloisten huomioimiseen olisi ollut mahdollisuuksia.

Tätä kirjoitettaessa sote- ja maakuntauudistuksen lopullinen kohtalo ei ole tiedossa. Muilta osin päättyvä vaalikausi on ollut hyvin kummallinen. Suomessa on toiminut hallitus, joka on toteuttanut ohjelmansa. Edellisen hallituksen ohjelma ja talouspoliittiset tavoitteet olivat jokseenkin samanlaiset kuin Sipilän hallituksella. Edellisellä vaalikaudella hallituksen työn tulokset olivat kuitenkin päinvastaiset kuin hallitusohjelman tavoitteet. Edellisen hallituksen sote- ja kuntauudistus jäi toteutumatta ja Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen tilinpäätös jää seuraavien blogien aiheeksi.